Lupa turvata CISV:n tulevaisuutta

CISV Suomen uusi ilmasto- ja ympäristöryhmä aloitti toimintansa huhtikuussa 2019

Kansainvälisyys, globaalit ystävyyssuhteet, rauhallisen rinnakkainelon perusteet – nuo ovat kaikille CISVin toiminnassa mukana oleville asioita, joita pidämme miltei itsestäänselvyyksinä. Mutta mikä on mahdollistanut kaiken vuosikymmeniä jatkuneen kanssakäymisen ja monet muistot synnyttäneet villaget, stepupit kuin IYM:tkin? Lähes aina vastaus on välimatkojen ajallinen kutistuminen lentoliikenteen huiman kehityksen myötä. Siinä missä järjestön syntyaikaan reilut 80 miljoonaa ihmistä matkusti lentokoneella vuosittain, tänä päivänä sama matkustajamäärä täyttyy reilussa viikossa. Ei tarvitse erikseen alleviivata, mistä syntyvät keskeisimmät CISV-toiminnan päästöt.

Kaikella ihmistoiminnalla on päästövaikutuksia. Lentämisen lisäksi CISVin päästöjen voi otaksua muodostuvan vapaaehtoisten liikkumisesta, toiminnassa tarjotun ruuan kulutuksesta kuin majoituspaikkojen käytöstäkin. Lisäksi päästövaikutuksia on varmasti toimintaamme kuuluvien tuotteiden valmistuksella.

Tarvitsemme paitsi tietoa, etenkin pikaisia päästövähennystoimia

Tarkkaa tietoa CISV-toiminnan päästöistä meillä ei vielä ole – mutta siitä voimme olla varmoja, että niitä pitää vähentää rajoittaaksemme maapallon ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Yhden suomalaisen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat nyt noin 10000 kilon luokkaa vuosittain, ja vuonna 2050 tason pitäisi olla noin kymmenesosa nykyisestä. Jotta CISV:n toiminnalle voisi olla tulevaisuudessakin edellytyksiä ja jotta kansainväliset kohtaamiset voivat jatkua, täytyy järjestön ympäristövaikutuksia muiden yhteiskunnan toimijoiden tavoin vähentää merkittävästi. Tätä työtä on nyt laittamassa alulle huhtikuussa 2019 perustettu kansallinen ilmasto- ja ympäristöryhmä.

Ryhmää vetää CISV Suomen hallituksen National Representative Kaisa Kannuksela. Lisäksi mukana ovat Saija Aro, Samuli Laita, Senja Multala, Martina Nyström ja Anni Yliaho. Ryhmä on aloittanut työnsä viidellä eri teemalla. Ensimmäinen liittyy liikkumisesta aiheutuvien päästöjen vähentämiseen, toinen ruokaan, kolmas järjestön tuotteisiin, neljäs tietoisuuden lisäämiseen sekä ohjeistukseen ja viides vaikuttamiseen kansainvälisen CISV-liiton toimintaan.

Toimimmeko jatkossa niin kuin nuoret haluavat?

Ilmastotyön ulottamisessa läpileikkaavasti CISVin toimintaan on kyse paitsi ihmiskunnalle eksistentiaalisen ilmastokriisin osaratkaisusta, myös CISVin haluttavuuden turvaamisesta. Sitran kesällä 2019 julkistaman Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaat suomalaiset ovat parin viime vuoden aikana alkaneet ostamaan merkittävästi enemmän luomu-, kausi- tai lähiruokaa sekä  kannattamaan vaaleissa enemmän niitä ehdokkaita, jotka toimivat aktiivisesti ympäristön puolesta. Reilusti yli puolet heistä edistää harrastuksensa ympäristöystävällisyyttä ja jopa kolmelle neljästä kestävien elämäntapojen noudattaminen on tärkeää.

Viesti on selvä: ympäristön huomioon ottaminen on entistä enemmän osa nuorimpien sukupolvien arkea ja arvoja. CISV:n täytyy sopeuttaa toimintaansa vastaamaan jäsenistön ydinjoukon – 10-20-vuotiaiden – tarpeita ja tavoitteita. Tähän muutostyöhön ilmasto- ja ympäristöryhmä pyrkii tarjoamaan työkaluja. Ryhmä kokeekin saaneensa luvan turvata CISVin tulevaisuutta.

Miten käy CISV-toiminnan, kun nuoret eivät halua enää lentää?

Edellä mainitun Sitran kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmesta alle 30-vuotiaasta on vähentänyt lentämistä viimeisen kahden vuoden aikana. Lentopaastosta ja lentolakosta on keskusteltu viimeisen vuoden ajan paljon julkisuudessa – väistämättä joudumme kysymään itseltämme cisviläisinä, että miten käy järjestömme toiminnan, kun nuoret eivät halua enää lentää? Voiko trendi jopa syöstä CISVin toiminnan eksistentiaaliseen kriisiin?

Nuoren ilmasto- ja ympäristöryhmän työ onkin pureutunut ensimmäisenä lentopäästöihin. Ryhmän tuoreen laskelman mukaan kutakin ohjelmaan osallistujaa kohden keskimääräiset lentoliikenteestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vuodessa ovat noin 1000 kiloa, mikä on reilut 60% enemmän kuin keskivertosuomalaisella. Määrä vastaa melko tarkalleen sitä, minkä nuo samat nuoret cisviläiset voivat aikuisina yhden vuoden aikana aiheuttaa päästöjä – siis kaikesta toiminnassaan: asumisessa, ruokailussa, liikkumisessa ja kulutuksessa. Voi siis sanoa, että lentämällä nyt yhteen CISV-ohjelmaan käyttää tulevaisuuden henkilökohtaisesta hiilibudjetistaan yhden vuoden koko määrän!

Ensimmäisenä ratkaisuna lentopäästöongelmaan ryhmä on esittämässä päästöjen kompensaatiota, mutta työlistalla kangastelevat jo maata pitkin matkustamisen ohjeetkin. Vastaavasti leirikeittiöiden käyttöön haaveissa on saada kasviskeittokirja ja CISV-tuotteet ympäristöystävällisemmiksi. Ympäristöystävällisempään matkustustapaan pyritään kehittämään malleja, jotka voisimme tarjota myös muiden maiden CISV-yhdistysten käyttöön.

Muutos ei tapahdu ilmasto- ja ympäristöryhmässä, vaan kentällä

CISV-toiminnan jatkumisen takaaminen ei tapahdu ilmasto- ja ympäristöryhmässä, vaan kaikessa CISV-toiminnan arjessa. Ryhmämme pyrkii tarjoamaan ratkaisuja entistä ympäristöystävällisemmän CISV-toiminnan järjestämiseen, mutta muutos syntyy jokaisen cisviläisen tekemistä valinnoista.

Rakennat sitten leiriä, vastaat varainhankinnasta, koordinoit tuotetilauksia, hoidat delegaation matkavarauksia tai hommaat iltapalatarvikkeita viikonloppuleirille – jokaisella valinnallasi on ympäristövaikutuksia. Jotta ne jäisivät mahdollisimman pieniksi, ilmasto- ja ympäristöryhmä pyrkii olemaan tukenasi. Ryhmä kaipaa paitsi sparrausta teiltä kaikilta, myös yhteistyötä onnistuneiden CISVin ympäristökokeilujen aikaansaamiseksi!

Kirjoittanut: Samuli Laita

Juttu on julkaistu aiemmin Cisvarissa 2019 ja on osa uutta Arkiston aarteita-blogisarjaa. Arkiston aarteita-blogisarjan on tarkoitus nostaa esille Cisvarissa aiemmin julkaistuja artikkeleja, joissa nostetaan esille CISV:n toiminnan eri osa-alueita.